FI

Monikulttuurisuus ruokakasvatuksessa ja ruokakoulussa

03.04.2017 klo 14:06
Ruokakoulut ovat avoimia eri kulttuureista tuleville lapsille. Kulttuurien moninaisuus on rikkaus, johon jokaisella lapsella on oikeus tutustua. Asiaa on tutkinut Emmi Tuovinen pro gradu –tutkielmassaan.

Arkielämämme on yhä enenevissä määrin monikulttuurista, ja hyvä niin. Erilaisuuden arvostaminen ja vieraiden kulttuurien tunteminen, ymmärtäminen ja niistä oppiminen ovat tärkeitä taitoja yhteiskunnassamme.

Ruokakouluissa toteutetaan hienoa ja toimivaa ruokakasvatusta. Yhä vahvemmin ruokakouluissa voitaisiin toteuttaa myös monikulttuurisuuskasvatusta, sillä ruoka ja kulttuurit ovat hyvä, yhteensopiva pari. Ruoka aiheena on herkullinen väline monikulttuurisuuden eri teemojen käsittelyssä ja eri kulttuureihin tutustumisessa. Ruoka toimii pedagogisena välineenä monikulttuurisuuskasvatukselle, sillä ruoka on kulttuurisessa kontekstissa yhtä aikaa tärkeä, mutta myös arkinen aihe. Myös yhdessä syömisen merkitys korostuu kulttuurien kohtaamisessa sekä ruokakasvatuksessa. Yhteiset ruokailutilanteet ovat tärkeitä ja mieluisia perheille ja ystäville kulttuurista riippumatta. Yhteisen ruokapöydän ympärille voidaan kerääntyä myös oppimaan uutta.

Monikulttuurisuuteen liittyvien taitojen ja tietojen oppiminen on tärkeää kaikille. Valtaväestön lisäksi monikulttuurisen ruokakoulun kautta voitaisiin saavuttaa maahanmuuttajaperheitä ja tukea heidän kotoutumistaan. Maahanmuuttajaperheitä on tärkeä ohjata harrastustoiminnan pariin, koska näissä tilanteissa voidaan luoda tärkeitä kontakteja ja ystävyyssuhteita. Tässä juuri ruokakoulut voivat olla hyvä kohtaamispaikka. Monikulttuurisessa ruokakoulussa maahanmuuttajille ja eri kulttuureista tuleville mahdollistuu aito kohtaamismahdollisuus ja oppiminen puolin ja toisin arkeen yhdistyvän ruoka-teeman avulla.

Näitä ylläkuvattuja teemoja olen pohtinut pro gradu –tutkielmassani, jossa tutkin monikulttuurisuuskasvatuksen mahdollisuutta yhdessä toteutuneessa ruokakoulussa. Työni tavoitteena oli luoda periaatteita monikulttuurisen ruokakoulun toimintamallille. Tutkimuksessani selvitin myös, millaisia käsityksiä kulttuurista ja ruokakulttuurista oli tutkimusruokakouluun osallistuneilla perheillä.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että perheillä ei ollut erityisen hyvää käsitystä siitä, mitä kulttuuri ja ruokakulttuuri tai monikulttuurisuus laajasti voisivat tarkoittaa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa, uutisissa ja medioissa nämä käsitteet kuitenkin toistuvat usein, minkä vuoksi uskon, että kulttuurinen tietoisuus ja osaaminen sekä toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä ovat tässä yhteiskunnassa tarvittavia kansalaistaitoja. Monikulttuurinen ruokakoulu vastaisikin osaltaan tähän tarpeeseen ja siitä voidaan kehittää toimiva työkalu kolmannen sektorin ruokakasvatuskentälle.

Oman tutkimukseni ja monikulttuurisen ruokakoulun kehittämiseen tehdyn yhteistyön aikana tärkeimmäksi ajatukseksi on noussut se, että monikulttuurisessa ruokakoulussa täytyy olla aidosti tilaa kulttuuriselle moninaisuudelle, jota ruokakouluun osallistuvat tuovat mukanaan oppimistilanteisiin ja leirille. Aitous tulee eri taustoista tulevilta ihmisiltä, kun opetus ja leirit rakennetaan kulloistenkin osallistujien taustat huomioiden erilaiseksi joka kerta.

Kulttuurien moninaisuus on rikkaus, johon jokaisella lapsella on oikeus tutustua.

Emmi Tuovinen (KM, ETK)

Virpi Skippari

Ajankohtaista

Ruokakoulut kesällä 2018

16.02.2018 klo 10:01

Ruokailoa lapsille 38 Ruokakoulussa

24.05.2017 klo 09:17